Pikavisiitti

Tasan klo 12.00. Kaamos on alkamassa. Sukset jalkaan ja menoksi.

Lähdin Saariselälle viikonlopuksi yksin, ihan pikaisesti, perjantai-sunnuntai. Mies meni kavereiden kanssa Rukalle maailmancupeja katsomaan. Lentoihini otin kyllä peruutusturvan, kun en voi nyt olla ollenkaan varma mikä on vanhempieni tilanne lähdön hetkellä.

Mutta nyt nautin! Sitäpaitsi tykkään reissata yksin(kin). Lentokentällä tapasin yhden tutun Pikkukaupungistamme (tuttu jo vuosien takaa mutta harvoin nähdään). Koneeseen mennessä tapasin vanhan koulukaverini 40 vuoden takaa. Hän tuli samaan koneeseen mutta, kun kone oli "pomppukone" eli teki pikaisen välilaskun Kittilässä ja vaihtoi osan matkustajista, niin hän jäi matkan varteen. Koneessa bongasin lentoemännän Pikkukaupungistamme. Olin muutama hetki sitten hänen vetämällään  sisäpyöräilytunnilla (ja jonka äidin ja isoäidin tunnen myös!). Kaikkien kanssa ehdin jutella pitkän tovin.

Ivalon kentällä olin pitkään ainoana bussissa, kun minulla oli vain käsipakaasit. Juttelin siinä joutessani kuskin kanssa (odoteltiin siis muita koneessa olleita bussiin). Hän kertoi, että tämän talven aikana (erityisesti joulun ympärillä) Saariselälle on tulossa enemmän charter-lentoja ikinä! Ehkäpä Suomi pääsee pikkuhiljaa jaloilleen!

Mökille tultuani lähdin Partioaittaan ostamaan uusia monoja vanhojen, levahtaneiden tilalle (ja juttelin tutuksi tulleen, ihanan ammattitaitoisen, myyjän kanssa). Kävin ruokakaupassa mutta pois tullessa keksin, että menenpä Pirkon Pirttiin poronkäristykselle. Siellä tutut tarjoilijat toivottivat tervetulleiksi ja höpöteltiin kuulumiset.

Kun reissussa on porukassa, kääntyy helposti vähän sisäänpäin. Yksin kulkiessa näkee ja aistii ympäristön erilailla. Tämä on nyt parasta terapiaa ja antaa vähän etäisyyttä vanhempieni hoitamiseen.

Olin saanut OMT-fyssarilta luvan kokeilla hiihtoa rauhallisesti ja hissukseen leikattua selkääni totutellen. No, perjantaina en ehtinyt ollenkaan hiihtämään, mutta lauantaina "kokeilin" parikymppiä ja sunnuntainakin vielä 10 km. Hyvin kesti selkä, vaikka keli oli vähän lipsuva.

Sinne jäi stressit ja huolet metsään! Ensimmäisenä yönä nukuin kymmenen tunnin yöunet ja nautin, kun ei ollut mitään aikatauluja. Lyhyelläkin irtiotolla voi olla iso merkitys.