Mies lähti lauantaina Egyptiin, Kairoon. Kairosta on tullut vuosien myötä melkein toinen koti meille. Perheyrityksemme on maahantuontiyritys ja Egyptissä on useampikin meille tärkeä tehdas. Olemme käyneet siellä viimeiset 15 vuotta 1-4 kertaa vuodessa. Nytkin olisin ilman muuta lähtenyt mukaan, mutta kun pilates-tuntien vetoni ovat vasta päässeet lomien jälkeen alkuun, en voinut mitenkään jättää asiakkaitani pulaan, kun tuuraajia ei ole.
Kun ensimmäisen kerran olin Kairossa, en oikein edes odottanut mitään. Siellä iski nolous. En todellakaan ollut osannut varautua sen kulttuuriin ja ihmisiin. Kotiin palattua luin ja yritin perehtyä tuon ristiriitaisuuksien maan elämään monelta kantilta. Kirjoja Egyptin faaraoista ja historiasta löytyy kyllä hyllymetreittäin, mutta kirjoja, joissa kerrottaisiin nykymaailmasta, on aika vähän. Onneksi egyptiläiset itse ovat avoimia, lämpimiä ja innostuneita vastaamaan kaikkiin mahdollisiin kysymyksiin.
Vuosien myötä olemme ystävystyneet paikallisten kanssa, olen ollut kolmissa häissä kutsuvieraana, tutustunut yhteistyökumppaneittemme perheisiin ja sukulaisiin. Myös sikäläiset käyvät muutaman kerran vuodessa Suomessa. Olemme vieneet heitä Lappiin hiihtämään, pulkkailemaan ja moottorikelkkailemaan. Nämä reissut ovat olleet tietysti eksoottisia, he ovat nauttineet ja riemulla esitelleet rohkeuttaan olla ulkona lumessa ja pakkasessa kotiin palattuaan :)
Viime viikolla kaksi meidän "Egyptin poikaa" oli taas Suomessa ja Mies vei heidät meidän mökille. He saunoivat, uivat ja veneilivät upeassa säässä. Pojat videoivat ja kuvasivat toisiaan ja olivat riemuissaan kuin pikkupojat (ovat 30+). Erityisesti he ihastuivat saariin. Sekä merellinen saaristo että järvien saaret ovat kyllä todella erityinen rikkaus, jota ei muualta löydy samanlaisena kuin meillä. Belgialainen tavarantoimittajammekin oli juuri käymässä ja hänen mielestään mökillä olo oli kuin paratiisissa olisi. Hän halusi jäädä sinne yöksikin, vaikka kaikki tavarat olivat Helsingissä hotellissa.
Tietysti nämä reissut ja tapaamiset ovat myös täynnä työtä. Mutta ihmisethän niitä töitä tekevät ja aina asiat ovat mutkattomampia, kun on hyvät välit ja keskinäinen arvostus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti