Kävimme ex tempore -matkalla Tytär2:n luona Saksassa, Kölnissä. Olipa mukava nähdä, että kaikki on hyvin ja Tytär2 nauttii olostaan, työharjoittelustaan, uusista ystävistään - elämästään.
Hellettä piisasi, shoppailtiin, käveltiin ja käveltiin, nautittiin Tytär2:n "kotiseututuntemuksesta" (pääsimme paikkoihin, joihin emme muuten olisi ikinä edes eksyneet), söimme hyvin ja tapasimme tyttären kansainvälisiä kavereita.
Kerran, kun istuimme jollain terassilla sammuttamassa janoa apfelschaulella (omenamehua + kivennäisvettä) ja kölschillä (paikallinen olut), huomasin, että joku hamppari vilkuilee meitä jatkuvasti. Kaveri oli mustissa vaatteissa, käsivarret tatuoituina, hapsuhiukset osittain ponnarilla, osittain harottaen sinne tänne - kuitenkin jotenkin symppiksen näköinen. Ja niinpä: hän oli suomalainen prätkäkundi, joka oli mielissään, kun kuuli suomen kieltä ja tuli lopulta meitä moikkaamaan. Juteltiin jonkun aikaa ja jatkoimme kaikki matkaamme. Mukava kohtaaminen taas tämäkin.
 |
| Monen tunnin kaupunkikävely +36 C:ssa. Pientä turvotusta.. |
 |
| Rantaravintoloita |
 |
| Köln Dom (keskellä) ja muita rakennuksia monelta aikakaudelta |
 |
| Lukittuja lupauksia |
 |
| Joku kertoi, että lukot painavat jo niin paljon, että mahdollisesti ne joudutaan poistamaan turvallisuussyistä... Kaupunkilegendaa vai totta? |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti