Laitoin portin pieleen monta kassillista omenoita ohikulkijoille mukaan otettaviksi (ovat jo hävinneet, joten äkkiä viemään lisää). Naapurissa asuva köksän maikka tuli hakemaan useamman ämpärillisen kouluun, niin saavat tehdä soseita ja piirakoita. Olen yrittänyt joskus tarjota omenia suoraan koulun ruokalaan, mutta EU-säädökset kieltävät, että ruokalassa ei saa tarjota mitään ilman tutkimuksia (tai jotain sinne päin...). Joten koululaiset syövät ulkomaisia omenoita vaikka voisivat saada täysin luomuja suoraan lähinaapurista, ilmaiseksi. Mutta, näköjään kiertotie kulkee kyökin kautta ;)
Eräs naapuri asetteli kerran oman porttinsa pieleen ison kasan omenoita kauniissa, vanhassa pärekorissa - omenat oli kaadettu maahan ja kori hävinnyt... No, muovikasseihin kerättynä paketin saakin viedä mennessään.
Illalla, töiden jälkeen, Mies valitteli, että näin hieno keli menee ihan hukkaan kotona, kun mökillä hän voisi saada omaa rakennusprojektiaan eteenpäin. Takaisin mökille siis ja ihanaahan se on elokuun pimenevässä illassa saunoa ja ihmetellä hiljaisuutta. Nukkumaan ei malta mennä ja kun lopulta painaa päänsä tyynyyn, niin uni tulee paljon paremmin kuin kotona. Mökillä on pilkkopimeää, ei kuulu autojen ääniä, vain harmaahaikaran rääkäisy mustasta yöstä.
Tiistaina olin Helsingissä koulutuksissa. Mökille palattuani oli kiire metsään tutkimaan päivän sienitilannetta. Tatteja löytyi riittävästi risottoon ja pari komeaa ukonhattua sienipihveiksi, mutta kovin on kuivaa, joten odotellaan rauhassa. Saaliina myös yksi hirvikärpänen ja yksi punkki vaeltelemassa pitkin päänahkaa. YÄK!
Tänään saatoin jäädä mökille etätöihin koko päiväksi. Olipa ihanaa istua ulkona hellesäässä töitä tehden ja pulahtaa välillä järveen uimaan!
Nyt taas kotona, pyykit koneeseen ja ulos kuivumaan, viimeisetkin valkeat kuulaat putoilevat, joten niiden aika alkaa olla ohi. Naapurista kuuluu ruohonleikkurin ääni, kurkiaura teki kovalla metelillä ylilennon, maajussi on saanut peltonsa puitua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti