Luonto tulee lähelle

Eilen emme lähteneet mökiltä minnekään. Kävimme nostamassa verkot ja saaliina oli muutama ahven ja yksi kuha, joten ruokakalat saatiin mukavasti. Iltapäivällä keli muuttui täysin: ukkosti, salamoi ja lopulta tuli sade. Mies ei päässyt kalastamaan, joten istuimme sisällä kynttilöiden valossa ja luimme koko illan, patteriradiosta Radio Kajausta kuunnellen. Ihanaa sekin!

Tänään menimme jo päivällä konserttiin Kuhmo-talolle. Taas oli loppuunmyyty. Hyvä juttu. Sieltä siirryimme vaihteeksi syömään muikut ja sen jälkeen Kuhmon Kamarimusiikin Kannatusyhdistyksen Piharavintolaan kahville. Vielä kävimme samassa pihapiirissä maistamassa Berglundin viinitilan Amati-viiniä. Vähän shoppailimmekin urheilukaupassa. Löysin itselleni uuden päivärepun, golf-hameen ja ohuen ohuen, sadetta ja tuulta pitävän takin. Kaikki oli alennuksella, joten pelkkää säästöä tuli.

Siinäpä se päivä mukavasti menikin, vaikka vähän väliä satoi. Kun lopulta palailimme mökille, Mies lähti samantien kalastamaan, kun kelikin oli jo parempi. Minä jäin nautiskelemaan mökin rauhasta.

Vedin saappaat jalkaan, otin hyttysmyrkkyä taskuun ja lähdin kävelemään... Kunnes muistin, että olimme nähneet useampiakin peuroja näiden parin päivän aikana, sekä maalla, että uimassa mantereelta saareen. Vanhat metsästäjäkonkarit ovat joskus sanoneet, että peurat saattavat tulla lähelle ihmisasutuksia, jos lähistöllä liikkuu susia tai karhuja... Ystäviemme mökin rannassa oli ollut suden jäljet muutama päivä sitten... Miten pidetään meteliä, kun kulkee yksin metsässä? Yritin välillä edes läimäytellä käsiä yhteen. Ajattelin, että nyt olisi saanut olla joku lehmänkello kaulassa, mutta toisaalta Poika oli joskus muistuttanut, että valokuvaajat rahtaavat lehmien ruhoja syötiksi susille ja karhuille, joten lehmänkello voi herättää mielikuvan, että täällä olisi tuoretta ruokaa tarjolla!

Pistinpä töppöstä töppösen eteen vähän liukkaampaan tahtiin, läpsyttelin käsiä vähän kuuluvammin
yhteen ja tulin pienen lenkin jälkeen vikkelästi oman mökin pihalle turvaan luonnon vaaroilta. Onko mökin pihalla sen turvallisempaa? Mistäs ne metsän elämet tietää, mikä on mökin pihapiiriä? Luulen kyllä, että oikeasti metsän eläimet pelkääväät minua enemmän kuin minä niitä.