keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Äiti huononee

Äidin hyvä ystävä soitti eilen. Hän kertoi, että eräs hänen ystävänsä oli nähnyt Äidin vaeltelemassa heidän kadulla, joka on kuitenkin melko pitkällä vanhempieni kodista. Hän oli mennyt kyselemään Äidiltä, mitä kuuluu ja minne olet menossa. Äiti oli kertonut olevansa vain kävelyllä, kun on niin mukava keli. Oli hän sitten kysellyt, että minne suuntaan kannattaa jatkaa, kun hän lähtee kotiin päin.

Nainen oli neuvonut suunnan ja Äiti oli lähtenyt kävelemään sinne. Hetken päästä naiselle tuli huoli, löytääkö Äiti perille. Hän otti auton ja lähti etsimään Äitiä - eikä löytänyt tätä mistään.

Samaan aikaan toinen ystävän ystävä (joka ei tuntenut Äitiä entuudestaan), löysi Äidin heidän pihaterassiltaan. Hän meni ystävällisesti juttelemaan ja arvasi heti mistä on kyse. Äiti muisti tarkan osoitteen ja tämä vieras ihminen sanoi, että hänpä lähtee saattamaan!

Kun tämä vieras ihminen saattoi Äitiä, niin autolla lähtenyt nainen löysi heidät, otti molemmat kyytiin ja yhdessä he veivät Äidin kotiin. Soittivat sitten Äidin ystävälle, että nyt ei ole hyvin asiat ja tämä pitää ilmoittaa minullekin tiedoksi.

Pikkukaupunki on ihana paikka asua! Äidin ystävää nolotti soittaa ja kertoa ja yritinkin kaikin keinoin kiittää heitä huolenpidosta. En mitenkään koe loukkaavana, että asioihin puututaan, vaan suurena apuna, jonka kiitollisena otan vastaan!

Sain myös eilen tietää, että Äiti pääsee Vanhustenhoidon päivätoimintaan mukaan kaksi kertaa viikosssa. Eli niinä arkipäivinä, kun Rouva O ei tule heille. Auto hakee aamulla ja tuo takaisin iltapäivällä. Kaikki ryhmässä olevat ovat muistisairaita. Siellä on paljon musiikkia (joka on Äidille tosi tärkeää), he ulkoilevat yhdessä, käyvät kuntosalilla ja puuhastelevat kaikkea ohjatusti. Vielä, kun saan Äidin suostumaan, että käy siellä...

Luulen, että tämäkään ei voi olla pitkäaikainen ratkaisu, vaan jossain vaiheessa heidän pitää suostua, että kotiin tulee joku joka päivä. Tai heidän pitää muuttaa lähellä olevaan, ihanaan hoivakotiin. Tiedän sen ihanaksi siksi, että olen käynyt tutustumassa sinne ja pois lähtiessäni kyselin, voisinko laittaa itsenikin sinne jo jonoon! Tässä vaiheessa voisin kuvitella, että tuollainen hyvä hoivakoti olisi ihana paikka, koska siellä on turvallista, siellä on ohjattua puuhaa (jota Äiti kaipaa), siellä on aina seuraa ja toisaalta on oma, omilla huonekaluilla varustettu huone, jos haluaa olla rauhassa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti