Jatkoimme eilen, maanantaina, kesälomamatkaamme Kuhmoon. Olen jo aikaisemminkin maininnut siellä olevasta vanhempieni metsämökistä. Saavuimme perille joskus kuuden maissa illalla. Kun ovi saatiin auki, ensimmäinen ajatus oli, että täällä on nyt ollut murtovarkaita! Kaiken maailman tavarat levällään ja sotkua oli joka paikassa. Samantien kyllä tajusimme, että vanhempanihan juuri olivat täällä, joten sotku on heidän jäljiltään. He ovat aina olleet tarkkoja, että mökki on varmasti siisti pois lähtiessä, kun koskaan ei tiedä kuka seuraavaksi tulee. Monet heidän ystävänsä käyvät mökillä kalastelemassa ja marjastamassa.
Nyt Äiti ei vain enää hahmota asioita. Isä ei ole koskaan "naisten töihin" kiinnittänyt huomiota ja toisaalta hänellä alkaa näkökin olla niin heikko, että kaikki on vähän suurpiirteistä. Onneksi emme tulleet keskellä yötä! Heitin samantien kaikken ulos, pesin lattiat, pirttipöydän ja penkit, pienen keittiötason, kaikki täynnä pullanmurenaa, lähmää ja sotkua. Kaasulla toimiva jääkaappi oli yltä päältä homeessa, kaapista, lautasten päältä, löytyi läpeensä homeinen leipä ilman mitään kääreitä, sokeripussi astioiden kuivauskaapista, isossa muovikassissa irtonaisia pikkuleipiä aterinlaatikosta, tyynyjä, filttejä, vaatteita, astioita, mitä kummallisimmista paikoista. Ja he olivat mökillä kolme päivää.
Isänkin käytös ja ajatusmaailma on alkanut hieman ihmetyttää. Pihapiiristä oli kaadettu kolme tervettä mäntyä (Isän kaveri oli mukana tekemässä näitä hommia), mutta pari pystyyn kuollutta on edelleen paikoillaan. Kaadetuista puista sahatut pöllit on jätetty keskelle pihaa. Pihaa, joka on pelkkää mustikkamätästä ja jota on kaikki nämä vuosikymmenet varjeltu pilaamasta. Lapsiltammekin oli aikanaan ehdottomasti kielletty kulkeminen mökin edessä olevilla mättäillä, kun täällä luonto uudistuu hitaasti, niin jälkiä ei saa jäädä. Nyt nämä juuri sahatut pöllit polttavat mättäät altaan hetkessä.
Olo on kummallinen, kun ei enää tunne omia vanhempiaan. Asiat, jotka ovat olleet heille tärkeitä, menevätkin nyt toisinpäin. En yhtään tiedä, mitä odottaa seuraavaksi.
Ensi viikolla he ovat taas tulossa tänne mökillensä. Nyt onneksi serkkuni lähtee heidän kanssaan, niin että asiat ehkä vähän pysyvät kasassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti