Sain tänään suruviestin FB:n kautta. Host mother eli vaihto-oppilasajan äitini USA:ssa, oli kuollut eilen.
Mieleeni tulvahti muistoja melkein neljänkymmenen vuoden takaa. Olin vaihto-oppilaana Ohiossa vuoden 1977-78. Silloin vaihto-oppilasvuosi ei todellakaan ollut niin yleistä kuin nykyään, varsinkaan meidän Pikkukaupungissa.
Vielä vuosikausia jälkeenpäin lähettelimme joululahjoja sikäläisen perheeni ja ystävieni kanssa. Perheen vanhimman tyttären kanssa olen ollut kirjeenvaihdossa ja mailaillut harvakseltaan edelleenkin. Jokin aika sitten löysin kaikki sikäläiset sisarukseni ja muutaman hyvän luokkakaverini Facebookista! He olivat vasta liittyneet, joten siksi en ollut aikaisemmin heitä löytänyt. Olipa hauska päivittää kuulumisia.
Seurustelin siellä pienen hetken erään pojan kanssa ja hän löysi minut jo pari vuotta sitten netin kautta ja nyt mailailemme aina silloin tällöin.
Sikäläisen parhaan ystäväni ja hänen perheensä kanssa olemme olleet kaiken aikaa yhteyksissä ja vierailleetkin useamman kerran puolin ja toisin. Myös miehemme ja lapsemme ovat ystävystyneet.
Selailin vanhoja valokuvia vaihtariajoilta. Monenlaisia tunteita nousi esiin. Vuosi antoi paljon, vaikka helppo se ei aina ollut.
Maailma näyttää kuitenkin aivan erilaiselta, kun pääsee tutustumaan paikallisiin ihmisiin edes hieman. Silloin ymmärtää, että samat ilon ja surun aiheet ihmisillä on riippumatta maasta tai kulttuurista.
Tässä postauksessa olen myös kertonut muutaman sanan vaihto-oppilaana olosta: Skypetystä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti