Toipumista

Äiti pelmahti meille eilen ison tulppaanikimpun kanssa. Olin aivan ihmeissäni: hänellä ei ole ollut ajokorttia pariin vuoteen, taksia hän ei tykkää käyttää...???

Vanhempani olivat värvänneet Isän yhden kaverin kuskiksi, käyneet Pikkukaupunkimme keskustan kukkakaupassa ostamassa kukat ja ajelivat sitten meille. Isä pysyi (huonojen jalkojensa vuoksi) kaverinsa kanssa autossa, kun Äiti juoksi tuomaan kukat minulle. Sen jälkeen jatkoivat takaisin kotiin.

Olipa ihanaa ja huomaavaista!

Tytär1 tuli eilen iltapäivällä käymään. Hän on ollut nyt viikon verran äitiyslomalla ja pääsi siksi tulemaan jo päiväsaikaan. Tarvitsin apua suihkuun menoa varten. En saa itse sidettä pois leikkaushaavan päältä tai laitettua uutta paikoilleen. Edellis-iltana Naapuri kävi auttamassa, kun Mies on reissussa.

Kovin kummoisia kipuja ei ole ollut. Kauan en voi kuitenkaan olla pystyssä, selkä kyllä ilmoittaa, että nyt riitti taas tällä erää. Mutta saan tehdä pari kertaa päivässä annettuja lempeitä pilates-liikkeitä ja pienet kävely ja puuhastelusessiot tekevät vain hyvää.

Äsken kävin pihalla kävelemässä ja haistelemassa. Parikymmrntä minuuttia saatoin käyskennellä ulkona, mutta sitten oli jo kiire olohuoneen lattialle, johon Mies oli pedannut minulle päiväpedin heti leikkauksen jälkeen.